Korealaistumisyrityksiä

On ollut jo viikon verran inspiraatio vähän kaikkeen...mutta opinnot ovat ajaneet iltaisin kaiken muun ohi. Huomasin missanneeni ensi viikolla olevan tenttipäivän ilmoittautumisen ja sitten jääkin kesäkuulle "pakko päästä ainakin läpi" meininki. Eli kirjoittamista, lukemista ja lakipykäliä yömyöhään.

Olemme nyt kaksi viikkoa nauttineet kirsikkapuiden ja muun kasvillisuuden heräämisestä. On ollut varsin euforinen olotila kaiken loiston keskellä. Lähinnä tämä mamma lapsineen on pyörinyt tässä kotikulmilla, mutta viime viikonloppuna teimme peräti kolme puistoretkeä. Veimme vieraamme tässä kylässä olevaan keskuspuistoon, joka osoitautui tosi hyväksi ideaksi. Helpointa on ajaa metrolla lähemmäksi joko Sunaen tai Seohyeonin pysäkille ja kävellä siitä Tancheon -joen myötäisesti varsinaisen puiston alueelle. Bundangin keskuspuiston sanotaan olevan hieno jopa koko Korean mittakaavassa. Tiedä sitten häntä, koska en ole kovin montaa puistoa täällä ehtinyt nähdä. Vaikka ollaan oltu täällä jo 1,5 kuukautta! :) Varsinainen kirsikkakukka-aika on valitettavasti täällä jo melkein ohi. Eli totta on, että kukinta alkaa nopeasti ja loppuu yhtä yllättäen. Tänä vuonna oltiin jopa viikkoja etuajassa, koska lämpötilat nousivat yllättäen keskiarvosta.

Keskuspuistossa kohoaa 88 metriä korkea Youngjangsan kukkula, jossa on mahdollisuus tehdä pieniä vaelluksia ja puiston keskellä on Bundang lampi. Alueella voi myös ihmetellä kulttuurihistoriallisesti arvokasta perinnekotia ja temppelirakennuksia siltoineen. Kävimme tässä puistossa edellisellä viikolla itse asiassa kaksi kertaa, sillä halusimme nauttia auringosta ja kukkaloistosta. Tässä hiukan kuvia matkastamme, joista toivottavasti välittyy myös korealaisten kukkaretkimeininki.

Sävysävyyn.

Temppelirakennuksia.

Kivisiltaa.

Oisko sisäänkäynti?

Kyllä häikäisee :)

Kuvia, kuvia ja lisää kuvia.

Matkareitin varrelta.

Auringonkukka -jengi.

Puistossa on leiritunnelmaa.

Päädyimme muuten joidenkin kukkakerholaisten kuviin, sillä heillä oli ilmeisesti valokuvauskisa.  Olisivatkohan saaneet tehtäväksi kuvata jotain erikoista (?), koska meitä pyydettiin kieltäytymään muista kuvausyrityksistä! Onneksi olimme lähdössä paikasta ja saatoimme hyvillä mielin luvata pysyvämme poissa muiden ryhmäkuvausehdotuksista. 

Yksi asia mikä minua on yllättänyt positiivisesti on se, että lapset saavat aina ystävällisten sanojen lisäksi lahjoja. Siis kun menemme kauppaan niin kaupan täti tai setä antaa purkin sipsiä tai 10 tikkaria tytön käteen...Terveisiä hammaslääkärille...Tänään joku kukkatäti pysäytti meidän ja hän halusi tehdä tyttärellemme kukkasormuksen orvokista. Täällä ihmisillä on kyky ilahduttaa tuntemattomia :)

Korealaistumisyritykseksi voisi laskea myös käyntimme korealaisessa buffetissa, jossa lihat grillataan pöydän keskellä olevassa grillissä. Lihan lisäksi tarjolla on salaatinlehtiä (johon palat kääritään), erilaisia lisäkkeitä, kastikkeita jne. Korealaisessa ravintolassa istutaan lattialla ja kengät jätetään oven eteen. Ruoka oli hyvää varsinkin chilikastikkeen kanssa, mutta varsin lihaisaa karppaajien makuun.

"

Tapasin myös naapurissa asuvan korealaisen perheenäidin, jolla on 5 ja 8-vuotiaat tytöt. Nainen oli asunut Kanadassa teininä ja osasi sujuvaa englantia. Olemme nyt tapailleet heitä pari kertaa ja olen päässyt hiukan sisään korealaisen perhe-elämän saloihin. Lapset tuntuvat olevan koko ajan joko koulussa, harrastuksissa tai yksityisissä kouluissa iltaisin. Kilpailu on kovaa ja jokainen äiti haluaa, että heidän lapsensa on paras. Ei ihme, että lapsia ja nuoria murtuu paineiden alla. Meillä taidetaan olla toisessa ääripäässä, kun 5-vuotias tyttäremme tuntuu turhautuvan kotihoidossa! Onneksi ensi kuussa alkavat cultural centerin aktiviteetit ja niihin sitten koitetaan ilmoittautua. Siis nämä kulttuurikeskusten aktiviteetit eivät ilmeisesti ole edes kovin hintavia. Olen kyllä kysellyt englanninkielisistä päiväkodeistakin hintoja ja kuukausi täällä maksaa keskimäärin 1000 dollaria...

Niin ja jonkinlaista korealaistumista on myös se, että suomenkieliset lastenohjelmat ovat vaihtuneet korealaisiin ohjelmiin. Vanhin lapsistamme haluaa katsoa vain niitä ja onhan korealaiset lastenohjelmat paljon värikäämpiä ja hauskempiakin kuin tutut kotimaiset...vaikka mitään emme niistä ymmärräkkään. 

Huomenna saamme taas vieraita ja suomiruokaa, kivaa :) Kokeilin muuten korealaisillekin maistuvaa possu-päärynäpataa tänään ja kyllä sen voi hyvin lisätä arkiaterioidemme jatkeeksi. Nyt iltapuuroa (sitä meillä nyt riittää) ja opiskelua.