Neidonhiuspuun aromit

Syyskuu juoksee valtavan nopeasti kohti loppuaan. Ehdin siis ainakin yhden blogipostauksen kirjoittaa ajankohtaisista asioista meidän kulmilla. Olen ilokseni vihdoin uskaltautunut liikkumaan pitkin kaupunkia omatoimisesti. Metrot tuntuvat siten jo loogisilta ja kaupunki järjestäytyneemmältä. Ensimmäinen askel itselläni oli vain lähteä liikkeellä ja nyt kun liikkeelle on päästy haluaisin lähteä paljon useammin. Ok, ilman lapsia olisi tietenkin helpoin, sillä pitkillä metromatkoilla lasten kanssa tarvitaan todellisia "jonglöörin taitoja" ja aina repullinen eväitä mukana.

Viime aikoina ilmassa on leijunut epämääräinen haju, jota kaverini kuvaili minulle aiemmin kakkamaiseksi hajuksi. Meillä vanhin lapsi pitää nenäänsä tukossa kävelykaduilla ja itsekin jo paatuneempana nuuhkijana totean ilmassa olevan jotain epämääräistä. Se epämääräinen lemu tulee puista ja tarkemmin sanottua katupuuna täällä yleisesti käytettävästä neidonhiuspuun (Ginkgo biloba) mätänevästä hedelmästä. Neidonhiuspuun käyttö katujen varsilla perustuu sen hyviin ominaisuuksiin sitoa epäpuhtauksia ilmasta ja samalla sietää ankaria kasvuolosuhteita. Ginkgo puu on elävä fossiili jo dinosaurusten ajoilta 270 miljoonan vuoden takaa. Elinikä neidonhiuspuulla voi olla jopa 1000 vuotta! Puu on Kiinan kansallispuu, josta se on myöhemmin levinnyt Japaniin sekä Koreaan ja lopulta eri puolille maapalloa koristepuuksi ja lääkinnällisiin tarkoituksiin. Ginkgon hedelmistä hyödynnetään sen sisällä oleva pähkinä, joka paistetaan, paahdetaan tai keitetään. Hedelmien lisäksi myös lehtiä käytetään lääketieteelliseen tarkoitukseen. Gingko-uutteella on ainakin verenkiertoa edistävä vaikutus. Ja nyt syksyn ja ruska-ajan koittaessa ginkgo muuttuu upean keltaisen väriseksi. 

Neidonhiuspuu kasvaa 20 - 35 metriseksi.

Lehden muoto on koristeellinen.

Hedelmä näyttää ihan aprikoosilta.

Mammat täällä keräävät hedelmät vilkasliikenteisten teiden varsilta (paljonkohan lyijyä noissa).

Maukasta alkusyksyä

Ruska-aikaa lähestyttäessä...punaisia lyhtyjä ravintolan edessä.

Oransseja lehtiä ja syksyn omat herkut jo myynnissä.

Chilit kuivumassa ja pian korjataan kellastunut riisisato pelloilta.

Alkusyksy on alkanut suhteellisen mukavasti. Ilmat ovat viilenemään päin ja taivas on ollut upean sininen muutamia päiviä lukuun ottamatta.

Meidän kattoleikkipaikalta näkymiä Naver -rakennukselle,

Kadut iltaisin.

Kalat tuoreeltaan kohti patoja. Aamulla tosin voivat uida muutenkin maha pystyssä.

Myös meillä Koreassa kyläilleet vieraat on saatu kunnialla takaisin Suomeen. Teimme yhdessä kävelyretkiä Bundangissa ja lähialuella sekä muutamia päiväretkiä Souliin. Vierailimme Unescon maailmanperintökohteessa Changdeokgung palatsialueella, jonka yhteydessä voi vierailla Taejong kuninkaan perheen salaisessa puutarhassa. Lisäksi kiersimme keskustassa ihmettelemässä, Insadongin taidekatua, taivaita hipovia toimistorakennuksia ja ihmisvilinää Myeongdongin ostosalueella. Yöt olivat vielä tuolloin elokuun lopussa erittäin lämpimiä, mutta nyt nekin jo viilenemään päin...Lämpötila tänäkin aamuna +14 astetta.

Changdeokgung palatsialueelta.

Salaisesta puutarhasta, upea keidas keskellä suurkaupunkia. Vierailu vain ohjatun ryhmän mukana.

Kyllä, lapsemme ovat saaneet vaikutteita korelaisesta kulttuurista jo muutamien kuukausien aikana kun olemme täällä asuneet. Tiiviin tuijotuksen päätteeksi rento ranteen pyöritys kämmen ulospäin heiluen ja päälle hymy! Näin sulaa kaikkien korealaisten opiskelijatyttöjen, ajummien, vanhojen miesten, keski-ikäisten miesten ja jopa nuorten poikien sydämet kun suomalainen pieni poika antaa parastaan. Kutsumme perhepiirissä tätä liikettä aasialaiseksi heilautukseksi, sillä aivan sama kuninkaallinen tervehdys opittiin jo ensimmäisellä reissulla näille kulmille. Ihmisten ystävällisyys ja avuliaisuus vain yllättää aina uudelleen ja uudelleen...

Näin iloista ja ilmeikästä menoa :).

Tyttömme 5-vuotiaana lopettelee Gymboreen taidetunteja, mutta on aloittanut rytmisen voimistelun AK Plazan Culture Academyssä. Mikä parasta hän lähtee aina yhtä innokkaana harjoituksiin. Kun tyttömme näki ensimmäisen kerran voimisteluasun, kuului vain valtava huokaus. Oli mieletön idea opettajalta ottaa näytille kilpailuissa käytettäviä pukuja. Olen myös saattanut motivoida häntä voimisteluun näyttämällä vuoden 2012 Lontoon olympiakisojen kilpanäytöksiä. ;) Voi sitä kimallusta ja värien loistoa! Seuraavaksi taidamme katsoa 2014 Aasian olympialaisten voimistelukisat (virallisesti Asian Games Incheon 2014). Kaikista huikeinta kuitenkin hänen mielestään on ollut päälläseisonta ja nauhan käytön opettelu. Myös pikkumies on aloittanut oman Gymboree-uransa. Hän on mukana play and fun -ryhmässä. Ensimmäinen tunti meni kaikkea arastellessa ja itkien, mutta jo lopputunnista hänkin kiipeili leikkipaikan korkeimpaan liukumäkeen ja napsi saippuakuplia ilmasta. Itseasiassa tuntuu, että aktiivisen pojan pitäisi saada jopa enemmän toimintaa kuin mitä ensimmäinen tunti piti sisällään.

Olisikohan tämä puku mulle sopiva ?

Voimistelijan alkuja balettiasut päällään.

Veli vakoilee siskonsa harjoituksia.

Tänään olen kiertänyt monissa kaupoissa Jeongja asuinalueellamme etsimässä huomiseen naapurustotapaamiseen aineksia. Yhdestä kaupasta kun ei yleensä saa ihan kaikkea. Ostin kertakäyttöastiat Daisosta (japanilainen kauppaketju, josta yleensä löytää melkein mitä vain edullisesti), GS Supermarketista löytyy aika hyvin tuontitarvikkeita, meidän alakerran pienehköstä Emartista jotain kastikkeita, Ilovecookie -kaupasta leivinpaperia (erittäin vaikeaa löytää) ja tomaattisosetta (myös harvinainen tuote). Lisäksi kadun toisella puolella on kioskintapainen kauppa (nimeä en muista) josta löytyy siideriä. Loput sidukat olivat tarjouksessa joten ostin ne pois meidän jääkaappiimme seisomaan ainakin huomiseen saakka...Ja vielä erikseen luomukaupasta luomukasviksia ja herkkusieniä...Lopuksi vielä menimme postiin lähettämään työtodistusta ihanalle au pairillemme. Huomisaamuna alkaa sitten hillitön leipominen. 

Päivän järkytys oli se, kun taas kerran koreankielisiä kuulutuksia ymmärtämättä emme tienneet, että tänään suoritetaan asunnoissa viemäreiden desinfiointi. Yllättäen ovella seisoi nainen tuholaismyrkkysuihkepullon näköinen laite kädessään ja selvittää määrätietoisesti asiaansa. Ottaa kengät pois ja astelee sisään minun kysyvistä katseista huolimatta ja suihkii voimakkaan hajuiset aineet altaisiin ja viemäriaukkoihin. Minä tietenkin varmuuden maksimoimiseksi otan lapset (desinfiointiaineen sisältö on kysymysmerkki) ja lähdemme ulos tunniksi, jonka jälkeen naisen mukaan on lupa suihkuttaa aine vedellä pois. Samaan aikaan ovellamme kävi rimputtamassa juomaveden suodattimenvaihtaja, joka ei tietenkään päässyt sisään meidän ollessa ulkona. Koreassa kotitalousvesi suodatetaan hanavedestä kuten meillä tai talouksissa on juoma-automaatit joihin vaihdetaan kymmenlitraiset tankit kulutuksen mukaan. Suodattimen vaihto siirtyi tämän kaiken seurauksena lopulta maanantaille.

Yhdestä kivasta tapahtumasta pitää vielä kirjoitella. Viime viikonloppuna kiipesin muiden Koreassa asuvien suomalaisten (Finns in Korea) kanssa Soulin keskustassa olevan Namsan vuoren huipulle. Näkymät sieltä ovat upeat niin päivällä kuin auringon laskettuakin. Päivä jolloin me kiipesimme vuorelle sattui olemaan erittäin kuuma, mutta toisaalta reitti on helppo rakennettuja kiviportaita pitkin. Suosittelen Hoehyeon metrolinjan exit 4 läheisyydestä alkavaa reittiä myös lapsiperheille. Etenkin jos pienimmät saa kantoreppuun tai -rinkkaan. Näkymät ovat huikeat ja vuoren päällä taivaisiin kurkottaa Seoul Tower. Kaikki tarvittavat palvelut löytyvät ja enemmänkin, kuten kosmetiikkakauppa...Namsan on paikka jonne rakastavaiset tulevat kiinnittämään rakkaus-lukkonsa ja siten aidoissa roikkuukin kymmeniätuhansia erimuotoisia lukkoja kertomassa pariskuntien päättymättömistä rakkaustarinoista.

Näkymiä Namsan vuorelta.

Seoul Tower on avoinna yleisölle ja sieltä löytyy mm. ravintoloita.

Pariskunta sinetöi ikuisen rakkautensa.